Kypsennyksen hiilijalanjälki

Kun olin selvitellyt eri ruoka-aineiden jalanjälkeä, ajattelin kypsennyksen olevan merkityksetön kuriositeetti jalanjälkilaskelmissa. Olin tavallaan väärässä. Se, syökö nautansa raakana vai uunissa pitkään haudutettuna mahtuu pyöristysvirheeseen, mutta esimerkiksi kypsennyksen aiheuttamat päästöt ovat samaa luokkaa kuin perunan koko muun elinkaaren.

No sitten toisekseen ajattelin, että ainakin kypsennyksen energiasta löytyy helposti yksiselitteiset tutkimustulokset. On kuitenkin kertaluokkaa helpompaa mittailla keittotason energiankulutusta kuin lehmien pie… öhöm… metaanipäästöjä. Siinäkin olin väärässä. Helen (ent. Helsingin Energia) kertoi kyllä uunin lämmityksen 200 asteeseen vievän 0,5 kWh ja lämpimänä pitäminen 0,7 kW (eli kWh/h). Vertailun vuoksi, lämmitys ja tunnin paisto vastaa 10 km matkaa pienellä sähköautolla. Mikroaaltouunille taas voi laskea koko ajalle maksimitehon, esim. 800 W. Keittämisen, paistamisen ja hauduttamisen tiedot sitten ovatkin vielä heikot. Hataralla lähdeketjulla, jota en jaksa edes selittää, päädyin lukemiin: kannen kanssa 0,13 kWh lämmitykseen ja 0,9 kW lämpimänä pitämiseen, ilman kantta 60% enemmän. Paremmista numeroista saa lähettää vihjeitä.

Tilastokeskukselta löytyi sentään helposti Suomen sähköntuotannon ominaishiilidioksidipäästöt vuoteen 2016 asti. Valitsin arvoksi vuoden 2016 114 g CO2-ekv/kWh. Lukemat ovat laskusuunnassa, joten en ottanut liukuvia keskiarvoja, vaan viimeisimmän numeron.

Jotta ei  asia olisi liian yksinkertainen, haluan tuoda tietoisuuteenne keskimääräistä päästöä ehkä rehellisemmän laskutavan, jota Osmo Soininvaara on blogikirjoituksissaan useaan otteeseen selittänyt: Viimeisen voimalaitoksen periaate. Tiivistettynä, ylimääräinen kulutus pitää käynnissä hinta-alueen (alueen, jonka sisällä riittää siirtokapasiteettia ilman pullonkauloja) kalleinta, eli yleensä myös saastuttavinta voimalaa. Eli jos vaikka Ruotsin ja Suomen välillä on riittävän paksu touvi, Ruotsi-Suomen tuotantokustannuksiltaan kallein voimalaitos voi tuottaa 0,7 kW vähemmän sähköä, mikäli en pidäkään uuniani päällä. Kaikki halvemmat, vaikkapa ydinvoimalat, pidetään täysillä joka tapauksessa, on uunini sitten päällä tai ei. Ja tämä alueen kallein voimalaitos on aika usein kivihiililauhdevoimala, 800-900 g CO2-ekv/kWh. Tällä laskutavalla tunnin kypsennys uunissa ei aiheutakaan enää 140 g, vaan yli kilon CO2-päästöt. Ei enää pelkkä pyöristysvirhe edes liharuuassa.

Joissain lähteissä on käytetty marginaaliperusteista arvoa, 600-700 g / kWh kuvaamaan lisäkulutuksen tai säästön päästöjä. Ymmärtääkseni se on laskettu keskimääräisen ”viimeisen voimalaitoksen” päästöjen mukaan. Ehkä siirryn joskus laskemaan sen mukaan, kunhan löydän kunnolliset ja ajantasaiset numerot hihavakion takaa. 

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *