Vegaaninen ”cacio e pepe”

Julkaisin (lähinnä suomensin) puolisen vuotta sitten cacio e pepe reseptin Anthony Bourdainin suosikkiravintolasta Roomasta. Resepti on ihan hemmetin hyvä, ja teen sitä usein yksin ollessani. Muu perhe kun ei niin pippurin poltteesta perusta. Kovin ilmastoystävällistä se ei kuitenkaan ole, koska energia tulee enimmäkseen juustosta. Kun Instagramissa @indiejoonas laittoi oman kuvan omasta cacio e pepestään ( <== ei sitten mikään eufemismi) ja tarvitsin itselleni lounasta, niin siitä se ajatus sitten lähti. Eikö kaikki muka kehittele uusia reseptejä lounastauollaan?

Teknisesti ottaen tämä ei ole cacio e pepe, koska cacio tarkoittaa juustoa, eikä reseptissä ole juustoa. Mutta nyt ei välitetä siitä. Sääennusteita mukaillen: ”tuntuu kuin cacio e pepe”. Osan reseptistä ja tästä sepustuksesta onkin Ctrl-C Ctrl-V juustoiselta puolelta.

Aloin miettiä reseptiä vegaanisten juustojen koostumuksen kautta. No, nehän ovat yleensä kookosrasvaa ja ravintohiivaa. Kookosrasvaa käytetään, jotta vuusto olisi huoneenlämmössä kiinteää. Sillä ominaisuudella ei tässä käytössä olisi merkitystä, ja oliiviöljy maistuu paljon kookosrasvaa paremmalta. Erityisesti kylmäpuristetun kookosrasvan ”piña coladan” maku ei oikein sovi italialaisperäisiin ruokiin, ja jalostettu kookosrasva taas ei maistu oikein miltään. Siis juustoa sai korvata oliiviöljy ja ravintohiivahiutaleet. Oliiviöljyä on paljon, koska hain yhtä täyteläistä makuelämystä kuin juustolla, ja energian määrä annosta kohti tulee myös osapuilleen samaksi. En haasta oikeuteen jos tätä kokeilee vähemmällä öljyllä.

Monissa veganisoinneissa käytetään cashewpähkinätahnaa, mutta minua ei oikein innostanut. Eikä johtunut vain siitä, että blenderi on rikki ja cashewpähkinät juuri syöty loppuun. Pelkäsin, että tahna pilaisi suutuntuman. Haluan kastikkeen, joka on täysin sileä, ja ainoat sattumat pippureita. Toisekseen lounastaukoon ei oikein mahdu cashewtahnan teko.

Yhtälailla kuin ei-vegaanisessa versiossa, kannattaa panostaa laadukkaaseen pastaan. Rummo on paras markettipastan merkki ja Martelli parasta mitä rahalla saa, kunhan löytää oikean erikoisliikkeen (vaikkapa Keittiöelämää Tampereella). Laadukas pasta tarkoittaa karkeampaa pintaa, joka saa kastikkeen tarttumaan paremmin ja enemmän keitinveteen liuennutta tärkkelystä, joka auttaa öljyn emulgoimisesssa kastikkeeksi.

Tämä resepti toimii erityisesti siksi, että pasta kypsennetään loppuun vähässä vedessä, jossa on pippuri mukana. Pippurin maku siis imeytyy pastaan, eikä jää vain pinnalliseksi kokemukseksi. Loppukypsennyksessä myös keitinveden tärkkelyspitoisuus nousee veden haihtuessa, joten öljy muodostaa sen kanssa helpommin tasa-aineisen kastikkeen. Tätä tietysti auttaa se, että pasta alunperinkin keitetään mahdollisimman vähässä vedessä.

Tämä resepti on sitten tarkoitettu tulisen ruuan ystäville. Ruokalusikallinen mustapippuria on todella paljon. Ei ole väärin aloittaa ensin vaikka teelusikallisesta. Mutta mustapippurin polte on aivan erilainen kokemus kuin mitä chilistä saa. Samalla jos vähentää pippuria, kannattaa ravintohiivaa ehkä laittaa myös hiukan vähemmän, ettei se vain ala maistua liikaa läpi.

Vegaaninen ”cacio e pepe”

Annoksia 2

Ainekset

  • 230 g spagettia
  • 1 dl oliiviöljyä
  • 1 rkl mustapippuria rouhi morttelissa tai jauha myllyn karkealla säädöllä
  • 2 rkl ravintohiivahiutaleita
  • 1/2 tl suolaa vähempikin saattaa riittää

Ohjeet

  1. Keitä pasta hyvin suolatussa (2 tl / 1 l) mahdollisimman vähässä vedessä. Valuta 3 minuuttia ennen kuin se on kypsää. Säästä 3,5 dl keitinvettä.

  2. Lämmitä tilkka oliiviöljyä paistinpannussa. Lisää pippurit ja pyörittele hetki. 

  3. Lisää loput öljyt ja ravintohiivahiutaleet. Sekoittele miedolla lämmöllä kunnes hiutaleet ovat liuenneet.

  4. Lisää keitinvesi ja pasta ja keittele kunnes suurin osa nesteestä on imeytynyt ja pasta on ”al dente”. Tähän menee suunnilleen 3 minuuttia.

  5. Ei ole kohtaa 5. Mikset ole jo syömässä?

Laskurini mukaan yksi annos (790 kcal) tuottaa n. 0,42 kg CO2-ekvivalenttia, eli 0,53 kg / 1000 kcal. Big Mac ilmastoindeksi 4 %, eli aika lähellä Vegehifin ennätystä.

Jätä vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *