Vegehifi on paikka, jossa kasvisruoka (vege) ja gourmet (hifi) kohtaavat. On täällä arkiruokaakin, mutta tarkoitus on niissäkin hifistellä hiukan, vaikka fine dining ei olisikaan tavoitteena. Osa resepteistä on vegaanisia, kaikki ainakin lakto-ovovegetaarisia. Kirjoittelen myös ilmastosta ja ruuanlaiton perusteista kasvisruuan vinkkelistä.
-
-
Aloittelin pizzaharrastustani jo kesällä 2018, mutta 2019-2020 kokemusta tuli oikean pizzauunin myötä hurjasti lisää. Laskeskelin kahdessa kesässä tehneeni n. 250 pizzaa, ja joitain kymmeniä on tullut sen jälkeenkin. Nyt on siis aika päivitetylle artikkelille, jossa jaan kaiken mitä olen tähän mennessä oppinut pizzan tekemisestä. En väitä olevani vielä mikään mestari, mutta hyvin taustoitettua suomenkielistä materiaalia on sen verran vähän saatavilla, että joukkoon mahtuu vielä. -
Totesin ruusukaali-sienilasagnen kohdalla Lasagne alla Bolognesen olevan niitä ruokia, joista lihan pois jättäminen on erityisen haastavaa. Nyt kuitenkin halusin ottaa haasteen vastaan. Enkä halunnut veganisoida yleisesti jauhelihalasagnea, vaan nimenomaan bolognalaisen lasagnen. -
Tarina kertoo, että Amerikassa "maailman suurin" määritellään niin, että katsotaan vasempaan ja oikeaan, ja tittelin saa jos ei suurempaa näy. Tämä silkkisen sileä hummus kuivatuista kikherneistä osuu ainakin napakymppiin omien hummusihanteideni kanssa, enkä ole koskaan missään saanut parempaa, joten eiköhän "maailman paras hummus" ole ihan ansaittu arvonimi. -
…tai melanzane alla Parmigiana, mitä näitä nyt on. Meillä päin sitä sanotaan vain melanzaneksi, vaikka sehän tietysti tarkoittaa munakoisoa. Kyseessä on siis vuokaruoka paistetusta munakoisosta, tomaattikastikkeesta ja juustosta. Lähteet kiistelevät siitä, tuleeko parmigiana parmesaanista, Parmasta, vai jostain väärin kuullusta sanasta, mutta tähän reseptiin joka tapauksessa tulee myös parmesaania. -
Nimi tarkoittaa huoran spagettia, ja ruokalajin alkuperästä liikkuu mielikuvituksellisia tarinoita. Se oli nopea ruoka asiakkaiden välissä tai tuoksu houkutteli asiakkaita. Pidän uskottavampana tarinaa, jossa 1950-luvulla ravintolan asiakkaat pyysivät ravintoloitsijaa "facci una puttanata qualsiasi", eli "kyhäämään jotain kasaan" kun ruokalistan mukaiset ainekset olivat päässet loppumaan. -
Espanjalainen tortilla, tortilla Española tai perunatortilla, tortilla de patatas on tapaksien kunkku ja arjen pelastus. Sen voi tehdä silloin kun kaapeissa "ei ole mitään". Aineksina on kananmunia, perunaa ja sipulia. Nyt kun sain "vegaanisesta munakkaasta" varsin mojovan version aikaiseksi, oli luonnollinen jatkumo ottaa veganisoitavaksi tämä perunainen versio. -
Myskikurpitsa, eli butternut squash on yksi lempikasviksistani. Olettekohan huomanneet, että minulla on paljon lemppareita? Enkä nyt edes keksi mitään kasvista, josta en hyvin valmistettuna pitäisi. Mutta myskikurpitsalla on vielä oikein eritynen paikka minun sydämeni alapuolella. Nyt siitä tuli keittoa, ja omasta ja puolisoni mielestä aivan erinomaista sellaista. -
Julkaisin puolisen vuotta sitten cacio e pepe reseptin Anthony Bourdainin suosikkiravintolasta Roomasta. Resepti on ihan hemmetin hyvä, ja teen sitä usein yksin ollessani. Muu perhe kun ei niin pippurin poltteesta perusta. Kovin ilmastoystävällistä se ei kuitenkaan ole, koska energia tulee enimmäkseen juustosta. Kun Instagramissa @indiejoonas laittoi oman kuvan omasta cacio e pepestään ja tarvitsin itselleni lounasta, niin siitä se ajatus sitten lähti. Eikö kaikki muka kehittele uusia reseptejä lounastauollaan? -
Maa-artisokka on hurjan hienostuneen makuinen loppusyksyn aarre, joka kuuluu lempikasviksiini. Risotto taas on lempilisäkkeitäni, joten oli vähintäänkin luonnollista yhdistää nämä kaksi kiinnostuksen kohdetta. -
Olen tehnyt useammallakin ohjeella vunakasta kikhernejauhoista, mutta aina yhtä laihoin tuloksin. Ostin Kala Namak -suolaakin saadakseni siihen kananmunamaisen rikinkatkuisen maun. Joo, toimiihan se tavallaan, mutta rikki ei saa peitettyä sitä, että suutuntuma on rikki, jostain leivän ja tiskirätin välimaastosta. Halusin jotain klassisen ranskalaisen omeletin kaltaista, pehmeää ja sisältä vielä kosteaa. Sitten aloin tutkia maailmalta kikhernekakkusia, ja avainsana oli "farinata".